Noniin, tästä tulee nyt sitten maailman hämärin postaus, jossa ei ole mitään järkeä eikä logiikkaa. Aloitetaan mun lempisalaatilla (tai oikeastaan tämä ja Välimeren tonnikala jakaa ykkössijan): Pärnu special.
Siitä ei minkäänlaisella aasinsillalla siirrytään jo ikuisuus sitten olleisiin Myn ristiäisiin, joissa toimin siis yhtenä kummeista. Tämän näköisenä:
Syyttäkää Markoa epätarkasta kuvasta.
Kirkolla oli rauhallinen tunnelma, My ei oikeastaan inahtanutkaan koko seremonian aikana. Pappi aloitti koko hienon tapahtuman julistamalla kirkkoväelle, että olemme nyt kokoontuneet yhteen kastamaan tämän pienen pojan. You had one job.
Backstagella ennen virallisia pöhinöitä <3
Linne ja Eelis lukivat ihanan runon seremonian aikana ja uskonpa, ettei kirkossa ollut juuri yhtään kuivaa silmäkulmaa. Itse jouduin alaleuka täristen taistelemaan huutoitkua vastaan kun toiset rakkaat niin totisina muistivat ULKOA pitkän rimpsun. Voi nyyhkis.
Juhlat pidettiin Lenin vanhempien luona Kalliokoskella, ja ilma oli kyllä kaunis kuin morsian. Niin oli vauvakin. Tai voiks noin sanoo? Noh, nätti vauva jokatapauksessa! Alla ylpeät isosisarukset poseeraa tuoreen Myn kanssa.
My sai paljon lahjoja, meidän paketista löytyi tuo pieni, vaaleanpunakivinen sormus. Voiko olla söpömpää??
WHEE! JEWELLERY!
Sylikummeilta My sai lahjaksi puun. Oisko ollu kirsikka, en muista nyt. Sen juurelle kaadettiin lasillinen kastevettä (tai lapsivettä, niinku joku kovaan ääneen julisti kirkossa) joka smuglattiin kastemaljasta salamyhkäisesti muovikupissa. Eiku kysyttiin me lupa.
No, se niistä ihanista, kauniista ristiäisistä. Hypätään viime viikonloppuun ja mun ystävän Miran synttärijuhliin. Mulla oli good hair day:
Neppi ja Roosa
Me juhlittiin etkot Miran ja Antin luona, jossa varmaan aiheutettiin hankaluuksia naapurien kanssa jammailemalla erittäin äänekkäästi isolla jengillä mm. Tornia, Bruno Marsia ja Tom Jonesia. Tytöt hoilotti ja pojat soitti kitaraa, bassoa ja sellasta laatikkorumpua. Oli mahtavaa! Puolenyön aikaan siirryttiin tohinalla kaupunkiin (=Sooloon).
Ihana toi Marcoolio tuol taustalla, se varmaan juo väkipakolla GT:tä (joka on mun ehdoton lempparidrinkki ikinä!)
Löysin Soolosta myös mun ystävän Liisan aviomiehen Artun, joka jossain vaiheessa petturinomaisesti liukeni seurahuoneelle. Tietysti raivoisan tanssikimaran jälkeen vasta.
Nojoo, siihen loppuu julkaisukelpoiset kuvat, ja meidän iltakin päättyi muistaakseni ihan hyvissä ajoin, kun Lilli heitti meidät kotiin. Mulla oli taas niin törkeen hauskaa, että sunnuntain lievät oloset eivät paljoa haitanneet.
Loppuun laitan vielä pari tän hetken lempparibiisiä, joita luukutan repeatilla koko ajan. OUJEA! <3